Mihin sinä olet matkalla?

Muistan edelleen elävästi tapauksen urani alkutaipaleella, kun pomoni pyysi minua varaamaan pari tuntia aikaa keskusteluun kanssaan. Mitähän pahaa nyt olin oikein tehnyt? Työuraa oli siinä työpaikassa takana parisen vuotta, ja olin mielestäni päässyt varsin hyvin liikkeelle.

Melkoisen jännityksen vallassa varasin kalenterista ajan ja seuraavalla viikolla koputin pomoni ovelle (Esimiehillä oli tähän maailmanaikaan vielä omat työhuoneet. Avolouhos-villitys iski vasta myöhemmin).

”Mistä halusit keskustella?”, kysyin epävarmasti. ”Olenko tehnyt jotain väärin tai jättänyt tekemättä?”, kysyin empien.

”Ei suinkaan, mutta minulla on tapana keskustella työntekijöideni kanssa heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Olet tähän mennessä kulkenut jo jonkin matkaa urallasi valmistumisen jälkeen. Mihin Sinä Jari olet matkalla?”

Hmmm.

”Enpä ole juuri tullut ajatelleeksi. Tässä vaan mennään päivä kerralla”, vastasin ihmeissäni.

”Kannattaa kuitenkin miettiä”, sanoi pomoni. ”Ei oman uran suunnittelussa ole mitään väärää. Monet urallaan pitkälle edenneet johtajat teeskentelevät usein vaatimatonta ja sanovat, etteivät ole koskaan pyrkineet mihinkään. Näin on Suomessa tapana sanoa, ettei leimattaisi pyrkyriksi. Mutta todellisuus on kovin toisenlainen. Ei ketään tulla kotoa hakemaan vaativampiin tehtäviin, vaan omaa pyrkyä pitää olla riittävästi.”

”En voi luvata mitään”, pomo jatkoi, ”mutta jos itse tiedät mihin suuntaan haluat edetä, voin auttaa sinua. Haluatko kansainvälisiin tehtäviin, esimieshommiin vai syventää nykyistä osaamistasi riskienhallinnan asiantuntijana. Mihin haluat mennä, ja mitä tavoitteesi saavuttaminen edellyttää?”

Asia ei ratkennut kerralla, vaan sovimme uudesta tapaamisesta parin viikon kuluttua. Tällöin kerroin esimiehelleni haluavani edetä jossain vaiheessa esimieheksi, mutta tuntevani kiinnostusta myös kouluttamiseen ja kirjoittamiseen. Tämä keskustelu oli lähtölaukaus, josta myöhemmin urkeni urani markkinointipäällikkönä, sen jälkeen myyntijohtajana ja lopulta yrittäjänä. Näissä tehtävissä yhdistyivät kaikki kolme mielenkiinnon kohdettani, ihmisten johtaminen, kouluttaminen ja kynähommat.

Muistan edelleen sen hienon tunteen, jonka koin, kun oma esimieheni oli aidosti kiinnostunut tulevaisuuden suunnitelmistani. Olen edelleen kiitollinen siitä työntöavusta, jota hän antoi oman työurani kehitykselle. Ilman esimiesvastuunsa syvällisesti ymmärtänyttä pomoani en olisi nyt tässä. Kiitos!

Ihan pyyteettömästi pomoni ei kuitenkaan toiminut. Vanha kettu. Pian keskustelumme jälkeen hän palasi taas juttusille, ja kertoi, että seuraavalla viikolla oli sata naisyrittäjää tulossa auditorioon perehtymään vakuutusalan salaisuuksiin. Ja koska olin juuri kertonut olevani kiinnostunut kouluttamisesta, niin tässäpä erinomainen tilaisuus näiden taitojen vahvistamiseen. Pomoni kertoi antavansa mielellään tämän mahdollisuuden minulle, koska hänellä sattui juuri silloin olemaan muita kiireitä.

f ln