Entä jos sinulla ei olekaan liian kiire, vaan liian tylsää?

Kesälomalta paluu ja pitkä tehtävälista odottamassa? Tunnet kuinka kiire taas hiipii päiviisi, ja kesäloman aurinkoiset rannat unohtuvat nopeasti. Miten sen kesän kevyen ja energisen olotilan saisi pidettyä yllä myös töissä?

Entä jos sinulla ei olekaan liian kiire, vaan liian tylsää? Tutustuin työn mielekkyyteen ja tekemisen tehokkuuteen toisesta näkökulmasta viime vuonna julkaistun väitöskirjan (Taming the Beast of Boredom – Exploring Boredom at Work and the Role of Job Crafting, Harju, 2017) myötä, jossa tutkittiin tylsistymistä tietotyössä. Perinteisesti tylsistyminen tarkoittaa liian yksitoikkoisia tehtäviä tai liian matalaa aktiivisuustasoa. Asiantuntijatyössä se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että työ ei ole riittävän haasteellista, työtä on liikaa, tavoitteet ovat epäselvät tai työtä rajoittavat muut hidasteet, kuten jatkuvat keskeytykset tai raskas byrokratia. Moni voi tietotyössä kokea tylsistymisen hetkiä, vaikka työtehtävä olisi itselleen mieluisa. Tylsistymisen haittana on, että se nostaa stressitasoja.

Tunnistatko itsessäsi yllä mainittuja tylsistymisen merkkejä? Monet niistä voivat johtua organisoitumisen laadusta ja ovat yhden ihmisen vaikutuspiirin ulottumattomissa. Silloin tarvitaan laajempaa kehittämistä organisaation toimintatavoissa. Voit kuitenkin ainakin omalta osaltasi pyrkiä minimoimaan tylsistymishetkien määrää miettimällä omaa suhtautumistasi työhösi ja kykyäsi järjestää omat työtehtävät mielekkääksi.

Väitöskirjassa todetaan, että ne työntekijät, jotka ovat jo tylsistyneitä, voivat olla vaarassa tylsistyä entisestään, koska heillä ei ole riittävästi resursseja muokata työstään mieluisampaa. Jo pelkästään tylsistymisen tunnistaminen voi siis olla hyödyksi. Kun ymmärtää mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä, ei se vie mukanaan niin helposti.

Jotta tylsistymisen haittavaikutuksia voitaisiin välttää, kannattaa huomio kiinnittää sopivaan aktivaatiotasoon eli työn rytmitykseen. Miten suunnittelet päivärytmisi niin, että tekeminen on  mielekästä ja energiaa riittää oikeisiin asioihin? Työn sopivaan rytmitykseen voi vaikuttaa kehittämällä omia ja työympäristönsä toimintatapoja. Näin loman jälkeen on hyvä hetki muuttaa jokin omista päivärutiineista tai ehkäpä koko tiimin toimintatavoista niin, että töiden tekeminen on astetta mukavampaa ja työstä kokee saavansa niitä asioita, joita kaipaa.

Myös työn merkityksen puuttuminen voi johtaa tylsistymiseen. Merkityksellisyyden kokemus nähdään myös yleisesti tärkeänä tekijänä sitoutumisessa ja työn laatuun vaikuttavana tekijänä. Mitä siellä työssä olisi oikeastaan tarkoitus saada aikaiseksi ja miksi? Oman työn merkitystä voi jokainen pohtia kysymällä itseltään, miksi käy juuri siinä työssä, jossa tällä hetkellä on?

Esitän tuon kysymyksen usein myös koulutuksiin osallistuville esimiehille, kun keskustelun aiheena on työntekijän vastuu ja ammattitaidon kehittäminen. Ensireaktiona saan usein pieniä naurahduksia tai ripeitä toteamuksia kuten ”rahan takia tietysti”. Hetken kuluttua osallistujien ilmeet kuitenkin muuttuvat. He alkavat pohtimaan kysymystä syvemmin. Tuloksena on kertomuksia nuoruuden haaveista, mahdollisuuksista vaikuttaa positiivisesta maailmaan, pyrkimyksestä itsensä jatkuvaan kehittämiseen tai halusta toteuttaa pitkäaikainen haave alanvaihdosta. Silloin näen, kuinka muutaman sekunnin aikana heidän innostuksensa työssä kehittymistä kohtaan kasvaa, ja he muistavat, miksi ovat päätyneet omaan työhönsä, tai miksi nyt olisi syytä tehdä pieniä tai hieman suurempia muutoksia oman työn suhteen.